Pidän lukupäiväkirjaa, johon merkitsen kaikki lukemani kirjat, ja vuonna 2015 luin yhteensä 166 kirjaa. Luku on mielestäni yllättävän korkea, sillä alkuvuosi kului tiiviisti koulukirjojen parissa ylioppilaskirjoituksiin valmistautuen. Loppuvuoden taas vietin Uudessa-Seelannissa, ja matkani aikana ehdin lukea vain kymmenkunta kirjaa. Kaikenkaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut "lukuvuosi", johon mahtui niin romaaneja, tietoteoksia, ravinto-oppaita kuin runokirjojakin.
On pakko tunnustaa, että en vuoden lopussa pysty hyvällä tahdollakaan muistamaan alkuvuonna lukemieni kirjojen tyyliä, tapahtumia tai edes päähenkilöiden nimiä. Jäljelle jää vain henkäyksenkeveä mielikuva teoksen tunnelmasta, ja tämän tuntuman pohjalta olen esiteltävät teokset valinnut. Arvostan kiehtovia, monitasoisia, ajatuksia herättäviä kirjoja, ja voisinkin vilpittömästi suositella alla kuvailtuja kirjoja, joista jokainen on omalla tavallaan painunut mieleeni.
Englannissa vuonna 1910 Sylvie Todd synnyttää kolmatta lastaan. Lääkäri ei pääse paikalle lumimyrskyn vuoksi, ja tyttölapsi syntyy kuolleena. Englannissa vuonna 1910 Sylvie Todd synnyttää kolmatta lastaan. Lääkäri ehtii paikalle juuri ennen lumimyrskyä, ja syntyy tyttö, Ursula. Tarina alkaa.
Elämä elämältä on tarina tarinan sisällä, kaleidoskooppi joka huijaa ja viettelee lukijansa. Kirja leikittelee "entä jos"-kysymyksellä näyttäen pienten valintojemme suuret seuraukset. Kerronnallisesti upean monisäikeinen ja älyllisesti herkullisen haastava romaani, jota suosittelen erittäin lämpimästi.
Hiljaiset tarjoaa introverteille keinot hyödyntää persoonallisuuttaan omilla ehdoillaan ja neuvoo miten kehittää vuorovaikutusta ekstroverttien kanssa niin koulussa, työssä kuin ihmissuhteissakin. Ennen kaikkea se kannustaa hiljaisia ja ujoja olemaan luonnolleen uskollisia ja opastaa heitä löytämään aidon itsetuntemuksen.
Lempeästi kirjoitettu teos, jonka luettuani ymmärsin itseäni taas vähän paremmin. Luulen että ihan jokaisen olisi hyvä lukea kyseinen teos, mutta etenkin te jotka itsenne introverteiksi miellätte: lukekaa tämä kirja. Olette niin arvokkaita.
Alice Howland on viisikymppinen älykäs ja huumorintajuinen nainen, kognitiivisen psykologian professori. Hänellä on kelpo aviomies ja kolme aikuista lasta. Hän on menestynyt ja saavutuksistaan ylpeä. Hän on hajamielinen aivan kuin muutkin, kunnes unohduksia eivät enää selitä stressi, kiire eivätkä vaihdevuodet. Vaikka ulkopuolisen silmin Alice näyttää kadottaneen otteensa arkeen ja elämään, hän itse kokee pitävänsä siitä päivä päivältä tiukemmin kiinni.
Edelleen Alice on koskettava ja häkellyttävän vaikuttava kuvaus Alzheimerin taudista. Mikä ovelinta, tauti kuvataan päähenkilön mielen sisältä käsin, joten lukija elää mukana Alicen hädässä, muistaa ja lopulta unohtaa hänen kanssaan.
Kanadalaisessa pikkukylässä asuvan Etan toteutumattomista haaveista suurin on nähdä meri. Niinpä hän herää varhain eräänä aamuna, jättää miehelleen Otolle lapun, nappaa mukaansa kiväärin, suklaata ja parhaat kenkänsä ja lähtee kävelemään 3 200 kilometrin matkaa veden äärelle. Etan aviomies Otto odottaa kärsivällisesti kotona, seuranaan muistot.
Maagisella realismilla höystetty hassu, haikea, hyvän mielen romaani. Tarina peilaa menneisyyteen punoen päähenkilöiden kohtalot kauniisti yhteen. Viipyilevän viehättävä välipalakirja, jonka lukisin mielelläni pian uudelleen.
Taivaslaulu kertoo nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin, tarinan. Heti kun käsi löytää käden, Vilja ja Aleksi näkevät mielessään viiden litran riisipuurokattilan ja pirtinpöydän alta vilkkuvat seitsemänkymmentä varvasta. 9 vuotta ja 4 lasta myöhemmin tulee päivä, jolloin Aleksi ja Vilja istuvat käsi kädessä äitiyspolilla, ja kaikki muuttuu lopullisesti.
Kihelmöivän kiehtovasti kirjoitettu romaani, joka tarjoaa kutkuttavan kurkistusaukon suljetun yhteisön elämään. Runollisen herkän tyylin ja omaperäisen lähestymistavan ansiosta teoksen raskas aihekaan ei tunnu ahdistavalta. Tällaisia teoksia haluan ehdottomasti lukea lisää!
Oletteko sattuneet lukeneet samoja kirjoja? Entä mitä piditte niistä? Kuulisin myös erittäin mielelläni teidän viimevuoden suosikkikirjoistanne, sillä lukusuosituksia otetaan aina vastaan!
Vau, onpa kunnioitettava määrä luettuja ja vielä samana vuonna kun kirjoitit ylioppilaaksi! Täytyy nostaa hattua. Minun viime vuoden vaikuttavimpia lukukokemuksiani olivat muun muassa Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia ja Anu Holopaisen Ihon alaiset. Yhtäkään sinun mainitsemistasi kirjoista en ole lukenut mutta voi kun ne kaikki kuulostavat kiinnostavilta! :)
VastaaPoistaKiitos! Statovcin romaanin olen jo pitkään halunnut lukea, mutta Holopaisen teos on ihan uusi tuttavuus, joten pitääkin ottaa siitä selvää (:
Poista